Suomen Nahkurien yhdistysEmail: info@nahkurit.fi

Oskari Jauhiainen 1958: Nahkurien ammattikunnan muistomerkki. Hämeenlinna

Suomen nahkurien yhdistys täytti 70 vuotta 2010

 
Suomen Nahkurien yhdistys 70 vuotta
 
Toisen maailmansodan aikana lähes kaikki kulutustavara oli säännöstelyn alaista. Säännöstely koski myös nahkaa. Valtio tarvitsi runsaasti nahkaa sotavarusteisiin ja tämä aiheutti pulaa nahasta koko maassa. Nahka- ja nahkakenkätehtaiden työntekijämäärät laskivat miesten ollessa asepalveluksessa. Useat tehtaat valmistivat keinonahkaa tai muuta nahan korviketta kenkätehtaiden tarpeisiin. Kenkiä valmistettiin paitsi puusta, myös paperista ja kotioloissa jopa tuohesta. Koska lähes kaikki nahka meni sotaponnistelujen päämäärien toteuttamiseen, nahkaa salakuljetettiin, salaparkittiin ja jopa myytiin mustassa pörssissä.
 
Näissä poikkeuksellisissa oloissa kokooontuivat suomalaiset nahkurit 1940 Hämeenlinnan Aulangolle. Perustettiin Suomen nahkurien yhdistys ajamaan nahkatehtaiden asiaa. Perustamisvuonna yhdistyksen jäsenmäärä oli noin 200 yritystä.

Sodan loputtua tuotantoa helpotti ammattityövoiman paluu tehtaisiin. Armeijan tilausten vähennyttyä nahkateollisuus pystyi taas toimittamaan tavaraa kauppoihin. Jalkineiden säännöstely loppui vuonna 1949. Raaka-ainepulasta ja säännöstelystä huolimatta uusia nahka- ja kenkätehtaita perustettiin tasaiseen tahtiin. Nahkatehtaiden määrä oli suurimmillaan 50- ja 60-luvuilla, jolloin esimerkiksi pelkästään Kokkolan seudulla oli kuutisenkymmentä nahkatehdasta. Ulkomainen tuonti ja tuotantokustannusten nousu sekä muiden raaka-aineiden kuten kumin ja muovin käytön lisääntyminen ovat kuitenkin vaikeuttaneet nahkatehtaiden toimintaa niin, että vuonna 2013 Suomessa on enää alle kaksikymmentä isompaa ja pienempää nahkatehdasta tai turkismuokkaamoa.
 
© 2013 Suomen Nahkurien yhdistys                                               sivuston toteutus Datafun 2013